”Ei tartte auttaa!”

Olen viimeinkin ymmärtänyt muutaman hyvin tärkeän seikan työhakemusten kirjoittamisesta. Työttömyysaikanani olen lähettänyt kymmeniä hakemuksia ja lukenut suurin piirtein saman verran ohjeita hyvän hakemuksen ja CV:n laatimiseen. Tänä syksynä hakusamban aloittaessani ajattelin, että kyllä minä jo osaan, olenhan näiden aiheiden kanssa jo aika paljon puljannut. Ei tartte auttaa! I can do this by myself, thank you!

_A074158.2.3

Yleinen harha on, että ihminen luulee tietävänsä kaiken (tai ainakin tarpeeksi). Välillä sokeus omiin kykyihin valtaa mielen ja ylpeyskin ottaa osansa. Kun viimein ”ihan mielenkiinnosta” vilkaisin listaa työnhakuun liittyvistä neuvoista, saatoin huomata olleeni väärässä. Ei se minun tapani olekaan paras mahdollinen. Silloin on parempi niellä ylpeytensä, ottaa opiksi muiden neuvoista ja soveltaa niitä omaan tekemiseensä.

Mitä uutta sitten olen oppinut? Ainakin sen, että hakemukseen kannattaa kirjoittaa, miten juuri minä olisin hyödyksi työnantajalle, ihan konkreettisesti. Ajatuksena näin: ”kun kirjoitan teille hyviä juttuja, saatte lisää tyytyväisiä asiakkaita ja bisnes kukoistaa”, kenties hiukan toisin muotoiltuna. Muutkin ovat tykänneet -tyylinen kommentti johonkin sopivaan väliin voi luoda lukijan mieleen ajatuksen siitä, että osaan hommani ja olen pidetty työkaveri.

Kuvituskuvana tunnelmia Lapin-retkeltä parin vuoden takaa.

Yksi neuvo, jota en itse aiemmin jostain syystä juurikaan noudattanut, on hankkia yrityksen nettisivuilta lisätietoa ja soveltaa sitä hakemukseen. Siinä on järkeä, sillä se osoittaa, että hakija on perehtynyt yritykseen ja lisää henkilökohtaisuuden tuntua. CV:n räätälöinti paikkakohtaisesti on asia, jota en rehellisyyden nimissä ollut koskaan tehnyt kuin ehkä yhden lauseen verran. Jostain syystä ajattelin, että sillä ei ole mitään väliä, hakemuksessahan kaikki asiat on kuitenkin kirjoitettu auki. Kun räätälöinnistä oli tarpeeksi paljon jankutettu, otin sen viimein osaksi hakemusten kirjoittamista. En tiedä, miten hyvin se on yksinään toiminut, mutta muokattuani hakemusta ja CV:tä vinkkien mukaan, sain kutsun haastatteluun, ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Melko hyvin nämä vinkit toimivat siis omalla kohdallani!

Netti pursuaa hyviä artikkeleita työnhakuun ja hakemusten kirjoittamiseen. Alla olevassa listassa on muutamia linkkejä, joista olen itse saanut paljon irti. Suosittelen myös lämpimästi lukemaan Antti Apusen ja Jari Parantaisen Gurumarkkinointi-kirjan, sieltä löytyy paljon ideoita sovellettavaksi myös työnhakuun. Seuraavaksi ajattelin laittaa mietintämyssyyn Jari Saarenpään vinkit ratkaisun tarjoamisesta.

7 asiaa joita kannattaa välttää työnhaussa
Vinkkejä työnhakuun ja CV:n laadintaan
Siivitä itsesi työnhaun vireeseen
Tarjoatko työhakemuksessa tuotteen vai ratkaisun?

Viestinnän viehätys

Työhakemuksia lähettäessäni olen joutunut pohtimaan paljon sitä, miksi olen kiinnostunut nimenomaan viestinnästä muunlaisten kirjoitustehtävien sijaan.

Ensimmäinen syy on ehdottomasti monipuolisuus, sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti. Erilaiset organisaatiot viestivät eri tavalla erilaisin strategioin erilaisille vastaanottajille ulkoisen ja sisäisen viestinnän sekä verkkoviestinnän osa-alueilla. On ajateltava asioita monelta eri kantilta: mikä on organisaation strategia, millaista brändiä halutaan rakentaa ja toteuttaa, millainen mielikuva muille yrityksille ja asiakkaille halutaan luoda. Mitä oikeastaan halutaan sanoa ja millä keinoin? Viestin vastaanottaja täytyy ottaa huomioon sekä sisältöä että viestimiseen käytettävää kanavaa valittaessa. Kuinka hankalat, yritys- tai kuluttaja-asiakkaisiin vaikuttavat asiat esitetään, ja miten organisaation tekemiin virheisiin kommentoidaan? Millä tavalla asiakaspalautteeseen vastataan? Miten sisäiseen viestintään ja työntekijöille tarkoitetun tekstin tuottamiseen panostetaan? Kysymyksiä ja samalla myös alati kehittyviä ja kehittämistä vaativia osia viestinnässä on paljon. Itseäni kiehtoo tällainen asioiden pohtiminen ja analysointi sekä päätösten tekeminen.

Sosiaalinen media ja internet yhä laajenevana viestinnän temmellyskenttänä kiinnostavat erityisesti reaaliaikaisuutensa ja täysin uusien mahdollisuuksiensa vuoksi. Miten organisaatio haluaa olla mukana ja millä kanavilla? Netissä asiakkaat ovat lähempänä kuin koskaan aiemmin ja kohdennettu, henkilökohtainen viestintä on helpompaa. Reaaliaikainen viestitys esimerkiksi Twitterissä oikeilla sanoilla ja oikeaan aikaan voi saada aikaan räjähdysmäisen suosion tai esimerkiksi muuttaa mielikuvan organisaatiosta täysin toisenlaiseksi. Tietotekniikkasukupolven edustajana olen erityisen innoissani netin suomista mahdollisuuksista kekseliään ja kohdennetun viestinnän pelialustana.

Toinen syy viestintäinnostukseeni on yksinkertaisesti kirjoittaminen. Sanojen, lauseiden ja lauserakenteiden kehittäminen ja muokkaaminen tilanteeseen ja tyyliin sopivaksi on suoraan sanottuna ihanaa. Kirjoitetun sanan voima on hämmästyttävä: yksi lause voi nostaa organisaation maineen ja asiakkaiden arvostuksen taivaisiin – tai rysäyttää kaiken kerralla pohjamutiin. Informaatioarvoltaan täsmälleen saman asian voi sanoa kymmenillä eri tavoilla, erilaisia mielikuvia luoden. Synonyymien etsiminen, tekstin tiivistäminen ja laajentaminen ja lauserakenteiden muuttaminen yhdistettynä sisällön ja toteutustavan pohdintaan on täsmälleen sitä, mitä haluan työkseni tehdä.