”Kestävä metsätalous Suomen biotalouden menestyksen kulmakivenä” – mitä se on ja ketä kiinnostaa?

Viime aikoina some ja muut median kanavat ovat olleet pullollaan juttuja biotaloudesta. Biotalous tekee tätä ja tuota, ja kaikki ovat siitä innossaan. Mutta mitä biotalous on? Miksi se on tärkeää? Ja miksi siitä pitäisi olla innoissaan?

Kuten yleisesti tiedetään, maailman väestöluku kasvaa, luonnonvarat hupenevat ja ilmasto muuttuu koko ajan. Biotalous.fi-sivuston mukaan tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Maapallon käytössä olevat luonnonvarat loppuivat tänä vuonna jo ennen elokuun puoliväliä, ennätysmäisen aikaisin. Ahdistaako? Älä huoli, sillä ongelmaan on kehitetty ratkaisu. Ja se kiinnostaa aika monia.

Metsät ja biotalous ne yhteen sopii

Biotalous tarkoittaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä ruoan, energian, tuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Käytännössä ajatuksena on tuottaa vähemmillä raaka-aineilla enemmän, käyttää hyödyksi esimerkiksi metsien tarjoamia antimia niitä kuitenkaan riistämättä, kuluttaa vähemmän sekä kierrättää ja lainata enemmän. Suomella on oma biotalousstrategiansa, jossa tulevien vuosien aikana hiilidioksidipäästöjä lasketaan ja energian tuotantoa ja kulutusta tehostetaan biotalouden avulla. Nykyisestä biotalouden tuotannosta yli puolet tulee suomalaisuuden ytimestä, metsästä. Ja metsiähän meillä riittää, jopa niin paljon että noin kolmasosa vuodessa kasvavan puuston määrästä jää käyttämättä.

Kestävällä metsätaloudella tarkoitetaan käytännössä sitä, että metsiä ei kuluteta enempää kuin ne kasvavat, metsät pidetään terveinä hoitamalla niitä ja monimuotoisuutta vaalitaan. Virkistysarvot, kuten marjastuksen, retkeilyn ja maiseman merkitys ovat osa metsien jokapäiväistä hoitoa. Talouden ja kulttuurin näkövinkkelit otetaan myös huomioon, lakipykäliä noudatetaan ja metsiä sertifioidaan eli hoidetaan tiettyjen sääntöjen mukaisesti.

Suomelle metsät ovat tärkein uusiutuva luonnonvara, mutta perinteiset metsäteollisuuden tukipilarit, kuten sanomalehti- ja painopaperin tuottaminen, eivät kannata enää. Tilalle täytyy keksiä jotain uutta, joka pitää metsäalan – ja samalla myös maapallon – hengissä. Perinteinen metsätalous on kovaa vauhtia uudistumassa, ja hyvä niin. Monet metsäfirmat rakentavat uusia tehtaita biotalouden hengessä tai uudistavat vanhoja tehdäkseen monissa tuotteissa käytettävää sellua ja materiaaleja puurakennuksiin. Biotalouden näkökulmasta kestävästi kasvatettu puu on oikea runsaudensarvi: nenäliinojen, pahvipakkausten ja lankkujen lisäksi siitä tehdään muun muassa vaatteita, polttoainetta, kipsiä luunmurtumiin, koteja, kauppakeskuksia ja kouluja sekä älykkäitä pakkauksia, jotka tietävät, onko potilas ottanut lääkkeensä. Puuta käytetään myös hiuslakassa, jäätelössä, ketsupissa, lääkkeissä ja jopa pesusienissä. Metsäluonnon helmaan on myös mukava matkustaa.

Tietoa, taitoa ja tekijöitä

Suomalaiset tutkijat ahkeroivat paraikaa uusien metsiä hyödyntävien keksintöjen ja toimintatapojen parissa. He kehittelevät esimerkiksi keinoja puukuitujen valmistamiseen ilman haitallista rikkivetyä. Jos vaatteita voitaisiin valmistaa ekologisesti puukuidusta puuvillan sijaan, puuvillan viemä viljelytila ja vesimäärä pystyttäisiin vapauttamaan ruoantuotantoon. Ja kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa kaikki maailman farkut voivat olla tehty suomalaisesta koivusta. Aika hienolta kuulostaa, vai mitä! Metsät tarjoavat käsittämättömän monia mahdollisuuksia parantaa ihmisten jokapäiväistä elämää ja maapalloa keksintö kerrallaan. Yksinään ne eivät kuitenkaan riitä; tarvitaan myös tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tekijöitä.

Erinomaisen hyvä kysymys kuuluu: mitä tavallinen ihminen voi tehdä asian hyväksi? Mieti, minkälaisia ja minkä laatuisia tuotteita ostat ja kuinka usein. Kierrätä kaikki minkä suinkin voit, säästä vettä ja energiaa. Vaadi tietoja tuotteen alkuperästä ja siihen tuotetuista materiaaleista. Kirjoita päättäjälle vetoomus tai allekirjoita kansalaisaloite. Jos olet metsänomistaja tai tuleva sellainen, pidä huolta metsistäsi.

Toinen vaihtoehto on marssia sopivaan opinahjoon ja tulla mukaan muuttamaan maailmaa. Maassamme on jo paljon osaamista, teknologiaa ja uusia keksintöjä, mutta lisää ammattitaitoisia ihmisiä tarvitaan koko ajan: motokuskeja, puunostajia, metsänhoitajia, tehdastyöntekijöitä, laborantteja, tutkijoita, viestintä- ja markkinointiosaajia, elintarvikealan työntekijöitä, pakkaussuunnittelijoita, insinöörejä, teknikkoja, IT-alan ihmisiä, fyysikkoja, kemistejä, matemaatikkoja, retkioppaita, mat-kailualan yrittäjiä, arkkitehteja, rakentajia… Lista on loputon. Jotta metsät voivat jatkossakin viedä biotaloutta eteenpäin vehreän lippulaivan lailla, tarvitsemme innokkaita tekijöitä, rohkeita tekoja ja ennen kaikkea rohkeaa asennetta: we can do it – me pystymme siihen!

Mainokset

”Taimesta tukiksi 20 vuodessa” – mitä siitä seuraisi?

Tiistaiaamuna 1.4. löysin Facebookista Maaseudun Tulevaisuuden hienon nettiuutisen: ”Puututkimuksen läpimurto: taimesta tukiksi ilman harvennuksia.” Tutkijat olivat kehittäneet männyntaimen, joka kasvaa hurahtaisi 20 vuodessa taimesta täysikokoiseksi tukiksi. Tämä ”supertaimi” sietäisi myös varjostusta ja kasvaisi yölläkin. Hirvetkin kaikkoaisivat taimeen siirretyn pahan hajun vuoksi. Hienoa, eikö! Olen aina tiennyt, että jonain päivänä tämän maan nohevat tutkijat jalostaisivat taimista nopeakasvuisia ja kaikenkestäviä. Pienen gerbiilin innolla jaoin löytöni heti Twitterissä eteenpäin.

Kyllä, sorruin uskomaan aprillipilaa. Kyllä, olen koulutukseltani metsänhoitaja ja suhteellisen viisas ihminen. Ei, en lukenut juttua läpi ajatuksella saati muistanut toimittajan mieleni sopukoista termiä lähdekritiikki.

Kuvitellaanpa kuitenkin pienen ajatusleikin muodossa, että tällainen supertaimi olisi olemassa ja ihan tavallisen metsänomistajan käytössä. Taimien hinta olisi todennäköisesti korkeampi tavallisten männyntaimien ja tietenkin myös siemenien hintoihin verrattuna. Maanmuokkauksen tarpeesta jutussa ei puhuttu, mutta tällainen taimi varmasti selviäisi heikommissakin ravinne- ja lämpöoloissa ja rikkakasvien keskellä vaivatta. Maanmuokkausta ei siis tarvita, joten rahaa säästyy. Mikäli tavoitteena on todella kasvattaa taimet tukeiksi ilman taimikkovaiheessa tai myöhemmin tehtävää harvennusta, taimia ei varmaankaan voi istuttaa kovin tiheään, jotta niillä on tilaa kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että puun laatu kärsii niin puuaineen tiheyden kuin puun suoruuden osalta. Myös oksien karsiutumattomuus ei varsinaisesti laatua paranna. Tehtaat ja jatkojalostamot saisivat rekkalasteittain huonolaatuista mäntytukkia – jos edes suostuisivat ottamaan sitä vastaan. Kasvava pakkaus- ja kartonkiteollisuus ainakin hyötyisi, jos mäntytukit joutaisivat sellukattiloiden täytteeksi. Sahat menettäisivät männyn raaka-aineena, ja mäntytukkien hinta romahtaisi ylitarjonnan ja laadunalennuksen vuoksi. Metsänomistajan kukkaro ei loppujen lopuksi ihan hirvittävästi lihoisi.

Taloudellisten vaikutusten lisäksi taimet jättäisivät jälkensä myös muuhun ympäristöön ja lajeihin. Maaperä köyhtyisi ravinteista nopean kiertoajan ja karikkeen vähyyden takia; metsien asema hiilinieluna laskisi, sillä hiiltä ei ehtisi sitoutua puihin tarpeeksi; marjapaikat eivät ehtisi palautua ennalleen päätehakkuiden jälkeen, ja vanhempien talousmetsien kasvi- ja eliölajien elinympäristöt vähenisivät. Nopeakasvuisista taimista näyttäisi olevan – ainakin tämän spekuloinnin perusteella – enemmän haittaa kuin varsinaista hyötyä.

Tässä pienessä aivokömmähdyksessä on joka tapauksessa yksi positiivinen puoli: usko suomalaisten tutkijoiden huippuosaamiseen metsänjalostuksessa ainakin on vahva. Sain myös tämän tekstin myötä harjoittaa mukavaa aivojumppaa taimien käytön seurauksia pohtimalla. Metsänhoidossa ja -kasvatuksessa yksi hauskimmista puolista onkin asioiden pohtiminen monesta eri näkökulmasta ja opitun tiedon soveltaminen. Metsäluonto on kiehtova ympäristö monitahoisine ekologisine prosesseineen ja lainalaisuuksineen.

Mitä tästä opimme?

1.) Muista aina suhtautua kriittisesti kaikkeen lukemaasi, myös muulloin kuin aprillipäivänä.

2.) Metsänjalostus on aikaa vievää ja jalostettavien ominaisuuksien suhteen rajallista.

3.) Tällaisten supertaimien kaltaiset ominaisuudet taimien jalostamisessa eivät välttämättä ole toivottavia tai täysin positiivisia. Asioilla on puolensa. Taloudellisten seikkojen lisäksi on otettava huomioon paljon muutakin.

allekirjoitus